Sunnuntaina kääntyivät tuulet pohjoiseen. Se sai suuret kurkiaurat liikkeelle. Pitkin päivää sai ihailla tilan yli lentäviä monisatapäisiä kurkiauroja. ...ja konsertti oli upea :)
Miltähän se tuntuisi olla yhtenä suuressa laumassa. Lähteä tutuilta poikimaseuduilta talveksi, kohti lämpimiä maita. Joskus sitä jokainen varmaan toivoo siipiä selkäänsä, jotta voisi lentää. Jättää kaiken pahan taakseen. Näitä upeita lintuja maastakäsin seuratessa, tuntee itsensä niin kovin pieneksi (vaikka pienihän minä olenkin :D ).
Hyvää matkaa etelään kaunokaiset! Tulkaahan taas takaisin..