Karhuja ja luomua

Vielä ovat saaneet elikot käyskennellä laitumilla rauhassa, mutta kuinka kauan? Taitaa olla vain ajan kysymys, milloin mesikämmen päättää ottaa itselleen iltapaistin meidän laumasta. Pari viikkoa sitten meidän loistavat vahtikoiramme haukkuivat niin vimmatusti kyvölle päin, että ihan aloin ihmettelemään moista. No niinhän se oli, vanha isäntä seuraavana päivänä kertoi nähneensä kyvöllä karhun mönkimis jälkiä. Isännällä tuli viikko sitten puhetta asiasta paikallisen metsästäjän kanssa, niin hän kertoi alueella olevan ainakin kuusi pentua! Ja tähän lähikuntiin on saatu yksi karhun kaato lupa. Mitähän se nyt sitten auttaa... Minä eläinrakkaana ihmisenä ymmärrän että pitää karhujenkin saada jossain elää, mutta ovatko suomesta suuret metsät ja erämaat kulutettu loppuun? Nyt vielä kun on luomusopimus, on eläimet pakko pitää laitumella syysmyöhään.
No luomusta tulikin mieleen, että luomutarkastaja kävi viime viikolla. Puoli päivää siinä meni paperia tutkiessa, eläimiä ihmetellessä ja peltoja syynätessä. Ei tainnut olla ihmeempiä huomautuksen aiheita.
Pitää näin luomusena olla kaikki mahdollinen tieto paperilla. Milloin on eläimet päästetty ulos, milloin siirretty toiselle laitumelle, mitä on milloinkin annettu syötäväksi, milloin on mitäkin tehty.. Ihmeen tarkkaa työtä. Ihme kun ei sitä tartte kirjata, millon on kukakin pierauttanut. No se siitä.
Viimeviikolla lähti Sakka teuraskyytiin :( Sakka kun jätti poikimisen väliin. Sakalla on muutenkin ollut tiukkoja poikimisia, eli oli ihan perusteltua laittaa pois. Raakaa hommaa, jos ei toinen tee jälkikasvua tarpeeksi tiheään, niin ei kun pois vaan :/ Hirveitä myö ihmiset ollaan :(
Sonnin vaihto taitaa sittenkin olla edessä. Eli herefod Uudiksemme on kotia vailla. Siinä olisi jollekkin loistava sonni. Nyt kun vielä tuolla laitumella sai läskinsä karisemaan :) Joudumme ottamaan uuden herefordin ensi kesäksi, koska toisen sonnimme tytöt eivät kestäisi toista tonnia painavaa sulhasta..