tiistai 16. kesäkuuta 2009

Heidiä kaivaten..

Voi voi.. Eipä olisi uskonut kun Heidistä viimeksi kirjoittelin..
Reppana vain kuihtui ja väsyi.. Ei viimein enää päässyt ylös. Käänneltiin, syötettiin, juteltiin, juotettiin, paijattiin ja jopa hierottiin . Liinoilla nostettiin laitumelle jotta olisi parempi alusta yrittää ylös. No ruokahalut sentään oli tallella. Toinen vielä roikkui liinojen varassa, kun jo hamusi vihreää ruohoa laitumelta. Taas jatkettiin juottamista, kääntelyä.. Yritti jopa välillä noustakkin, mutta kun ei niin ei. Jalat vaan eivät kantaneet.
Viimeisiä jauhoja ja vesiä juotin ja itkien hyvästelin yhden parhaista emoista.
No, nyt on Heidi päässyt vihreille laitumille rauhaan. Ainakin uskon niin.
Heidiltä jäi pieni lehmä vasikka, Eili. Sohvi onneksi taas otti toisen orvon "siipiensä suojaan".
Saa nähdä jääkö Eili meille lehmäksi, ainakin hyvästä emästä ja sonnista periytyy..
Aika näyttää..

torstai 4. kesäkuuta 2009


Herefordeja kerrakseen. Oikein perhepotretti!
Vasemmalta iskä Uudis, äiskä Upu, pikkuvesseli, ja mummu Suppu. Näilläkin sankareilla koko ketta omassa käytössä. Ketta kun on suunniteltu noin 8:lle emälle ja vasikalle.

Heidi


Heidi pääsi yksityiskarsinaan. Rappana oli kovilla yhteiskarsinassa.. Kiltti emä kun antoi jokaisen vasikan imeä. No tästähän Heidi reppana kärsi ja laihtui laihtumistaan.. Nyt on hyvät oltavat! Ukko tai akka tuo joka aamu ja ilta jauhosangon, jotta saisi poloinen hieman lihaa luittensa päälle. Karsinasta on myös käynti pihalle omaan yksityis aitaukseen. Luksusta vai mitä!
Vasikkakin saa samalla hieman hemmottelua ja tottuu paremmin ihmisiin.
Tosin ei tätä herkkua varmaan kokokesää kestä. Mikäli Heidi hyvin tästä piristyy ja vankistuu, niin pääsee sitten toisten mukaan yhteiselle laitumelle sonnipojan tykö.
Tätä luksustilaa tarvittaisiin hiehonraakileille, joita ei vielä voi sonnille laittaa.
Luomuun kun siirryttiin, pitää nyt kaikkien elukoiden päästä ulos koko laidunkauden ajan. Siinä sitä järjestelyä piisaa :)