Ilmari ensimmäinen

Tässäpä pääsette tutustumaan Ilmariin.
Ilmari syntyi ensimäisenä tänä keväänä.
Mukana tottakai vielä emo-äityli Uoma.
Uoma on rodultaan limousin.

On se vaan mukava olla emon vieressä.
(tässä vaiheessa piti olla toinen kuva ilmarista, mutta tyttäreni kerkes painamaan jotain nappia,
ja kuva katosi :/)

Ja tässä isukki, Rauhalan Amarillo.
Amarillo on aberdeen angus -rotua.
Pahoittelut huonosta kuvanlaadusta, pimeässä kun kuvasin..

Haasteeseen vastauksia

Kuka, Mitä, Missä, Milloin.
Tällainen haaste tulla tupsahti Tanskulta. Kiitoksia siitä, ja sori kun nyt vasta tähän paneudun. Päivät vilisee ohitseni, eikä niistä aina kerkeä nappaamaan kiinni.
Mutta asiaan..

Kuka?

Minä,
Pikklukylän tyttö. Opiskelin vaatetusalan artesaaniksi pohojanmaalla,
sielläpäin kävin myös graafisen alan vuoden mittaisen kurssin.
Nykyään maatilan emäntä, kotiäiti.

Mitä?
Jaa-a, siinäpä se tais jo tullakin.
Päivät kuluvat lasten kanssa. Samalla väliin ompelen jotain, tai puuhailen vanhojen huonekalujen kimpussa.

Missä?
Keskellä suomea, maalla sivukylällä.

Milloin?
Ainakin nyt, toivottavasti huomennakin.

Mitä mielessä nyt?
Iltapalaa muksuille...

Ja haastetta eteenpäin..

Isosiskolle aina on aikaa-blogiin,
Ikuinen vauvakuume.
Anne-Mari Minä muutan maalle-blogiin.

Hah, nyt muksut huutavat iltapalaa, joten jääköön tähän..

Galloway

Viimeisimmässä kmvet lehdessä oli juttua harvinaisemmista lihakarjaroduista.
Ja minä ihan ihastuin tähän galloway-rotuun. On aivan ihanan suloisen näköisiä ♥
Rotu on kotoisin skotlannista. Sillä on kaksinkertainen karva, joten pärjää kylmissäkin oloissa.
Sonnien keskipaino noin 800-1oookg ja lehmien 400-600kg.

Rotu on luonnostaan nupo.
Emo-ominaisuudetkin pitäisi olla hyvät.
Näitä on suomessa vasta muutamia, mutta toivottavasti yleistyisi.
Olisi joskus mukava hommata kokeeksi muutama.

..Voisitko sinä vastustaa tätä?
(kuvat netin uumenista)

Vuoden ensimäinen nappisilmä

Tämän vuoden poikimiset aloitti Uoma.
Uoma on aina OLLUT kiltti ja luotettava emuli.
Noh.. eipä pidä siihen luottaa, kuinka on edellisillä kerroilla rouva käyttäytynyt.
Isännän mennessä aamusella pihattoon, oli vasikka jo harjottelemassa uutukaisilla töppösillä seisomista. Koska isännällä oli meno pääkaupungin suuntaan, päätettiin juottaa vasu varulta tuttipullolla. Emän hätisti pois, ja pikkuinen söi hienosti.
Noh, päättipä isäntä juottaa vielä toisen pullollisen myöhemmin.. vaan eipä juottanut ei. Tuli nimittäin emä päälle! Onneksi pysähtyi isännän silmien eteen viime hetkellä, ja sain pitää vielä isännän. Huh. Ei pidä mennä luottamaan, varsinkaan limousiiniin.

Saapa nähdä mitä jännittäviä tilanteita loput poikimiset pitää sisällään..

Paluu rakennusajalle osa 7

Lattian valu.
Talvi on paleltu, ja kevään kuivahtaessa alkoi lattioiden valaminen.
Raudoituspuuhia tasoituksen jälkeen.

Valmis lattiapinta peitettiin muovilla, jotta kuivaa hitaammin.
Harmi kun olen kadottanut suurimman osan kuvista :(

Vasikkapuolella näyttää jo hyvältä... ja niiiin puhtaalta vielä.

Lenkkeilyä lumisissa maisemissa

Nyt kun ilma on hieman lämmennyt,
onkin mukavaa lähteä pikkasen jaloittelemaan.

Koirilla on niin kivvaa, ettei aina tiedä
mihin suuntaan kirmais.
-"Mene sinä Eetu sinne, minä meen tänne."

...Mutta kun lunta on satanut enemmän tai vähemmän
koko talven.. niin sitähän sitten pellolla on..
Vähintään polveen asti upottaa, mutta usein humpsahtaa paaaljoon
syvempään :/
Hyvä idea..

Jope jäi kiinni!!!
Noin 10 kertaa tai 20 kertaa..
Hetkisen jos toisenkin löi töppöset tyhjää.

Metsätiellä pääsee paremmin,
moottorikelkalle kiitos siitä.

Mutta kyllä vaan hyvää tekee,
kunnon umpihankilenkkeily kauniissa kotimaan talvimaisemissa ♥